torstai 25. huhtikuuta 2013

Kevät 2013 kuvina

Moi,

Tämä kevät on ollut muuten ihanaa aikaa, koska tytöt ovat jo niin isoja ja sosiaalisia. Heidän kanssaan voi tehdä kaikkea kivaa ja he ovat melkein aina täysillä mukana. Heitä on ihanaa seurata, kun osaavat jo tehdä kaikenlaista ja keksivät kaikkea hassua. Jonkin verran leikkivät myös keskenään.
Minuutin vanhempi isosisko on liikkeissään rauhallisempi, mutta suuttuessaan tulta ja tappuraa. Osaa olla myös siskoaan vaativampi ja joskus määräilee siskoaan vähän liikaakin. Pitää lukemisesta, musiikista, tanssimisesta ja jumppaamisesta.Isosisko keksii myös tuttuihin sävelmiin uusia sanoituksia tai sekottaa kahden laulun sanat taidokkaasti yhdeksi.
Pikkusisko on taas ketterä elohiiri, joka rakastaa istua sylissä ja on pikku kujeilija. Hän rakastaa piirtämistä, musiikista, tanssimisesta ja jumppaamisesta siskonsa lailla. Myös hän laulaa, mutta usein siskonsa innoittamana.


Maaliskuussa viimeisillä lumilla päästiin pulkkailemaan hyvän ystäväni rouva T:n ja hänen tyttärensä neiti D:n kanssa. Ja kivaa oli =)





                                                                Samalta pulkkareisulta kuva komiasta puusta.


 Huhtikuussa leikittiin vielä viimeisen kerran ensilumessa. Tässä tytöt tutkivat takapihallamme "karhun koloa".


                                                                 Lapiot ovat niin käteviä lumileikeissä.


                                              Lumilyhtyjä.


                                             Tämän talven viimeiset lumiukot.




                                             Tässä opetellaan vaihtamaan vaippoja nukeille.


Kaikkea kivaa ollaan siis puuhattu loppu kevään aikana. Nyt kun lumet ovat sulaneet, on tiedossa erilaisia leikkejä. On se vaan hienoa ja rikasta kun on neljä vuodenaikaa =)

p.s. Jos ihmettelette näitä kuvien tai kuvatekstien muotoiluja, niin ne on mulla niin hakusessa kun opettelen vielä käyttämään tätä uutta "alustaa".


-K-

Jospa nyt ehtisin...

Moikka,

Jospa nyt ehtisin ottamaan tämän blogin kirjoittamisen vakavasti =)

Arki vei mut kyllä alkuvuodesta niin mukanaan, ettei muka vaan ole ehtinyt. Ollaan oltu kipeinä ihan koko alku vuosi. Nyt on melkein selätetty neljäs kova flunssa tämän vuoden puolella ja nyt on vasta huhtikuu. Käytännössä kerran kuussa ollaan sairastettu ja yleensä flunssiin liittyy vielä korvatulehdukset kummallakin tytöllä. Isosiskolle laitettiin tammikuussa putket kumpaankin korvaan. Vaan sai heti viikon päästä korvatulehduksen ja toinen putki tukossa. Nyt tämän taudin aikana tulehtui kummatkin korvat, joten se putkituksen suomasta helpotuksesta. Nyt on pikkusiskollakin toinen korva tulehtunut ja samoin minulla. Lisäksi itse kärsin poskiontelotulehduksesta ja melkein viikon makasin kuumeessa. Eli meillä kaikilla kolmella perheen "tytöllä" on antibioottikuurit menossa. Ja voin kertoa, ettei kuumeessa meinaa lastenhoidosta tulla yhtään mitään. Nyt toivotaan, että tämän kesän sairastelut olisi tässä ja ollaan terveitä koko konkka ronkka pitkälle syksyyn.


Nyt kun vihdoin olisi ollut upeita keväisiä ilmoja ilman lunta, niin ollaan ulkoiltu tosi vähän tämän taudin takia. Ehkä näitä päiviä vielä tulee... Mutta kyllä sen huomaa, että on kevättä rinnassa. Kun päivät ovat pidentyneet ja aurinkoa piisaa niin jotenkin tuntuu että jaksaa taas paremmin ja on energisempi. Ihan huomaamatta tulee taas kesä ja yhtä huomaamattomasti syksy. Kyllä Suomen kesä on sitten lyhyt nykyään. Mutta nautitaan siitä kesästä nyt ensin, viime vuonna ei kesää ollut lainkaan :(


En ole löytänyt edelleenkään sitä kamerani laturinpiuhaa. Mulla on sellaset "vibat", että se saattaa lymyillä miehen työhuoneessa, mutta lukuisista yrityksistä huolimatta en ole sitä löytänyt. Soitin jo yhteen verkkokauppaan, josta sen voi tilata niiden verkkosivuilta luottokortilla (jotenkin vaan niin hankalaa) ja sain koodit ja kaikki jolla tilaan oikeat piuhat. Mutta en saanut aikaiseksi. Nyt se lapun palanen, jossa oli ne kaikki tiedot, on hukassa (ja varmaan jo roskissa lehtienkeräyksen mukana). Mutta sitten mä opin nopean tavan lisätä kameran kuvat tänne koneelle, niin ehkä mä saan jotain kuviakin aikaiseksi tänne laittaa.


Uusille lukijoille tiedoksi: en halua julkaista täällä lasteni kuvia, joten kuvat lapsista ovat sellaisia ettei kasvoja juurikaan näy. En taida omia kuviakaan tänne laittaa, koska en koe olevani vielä niin rohkea =) Itse on kyllä hienoa lukea sellaisia blogeja, joissa kirjoittaja itse näyttää kuvia itsestään (on ehkä helpompi samaistua näihin kirjoittajiin), mutta katsotaan tuleeko se aika tänne ja löytyykö julkaisukelpoisia kuvia (olen reilun kahden vuoden unettomuuden jäljiltä vanhentunut 10 vuotta kasvoiltani...). Pääosin kirjoitan blogia ystävilleni, jotka asuvat kauempaa ja joita näen harvoin, mutta he saavat näin vähän enemmän kosketusta arkeemme.

-K-