Siis miten voi olla mahdollista, että oon edellisen tekstin kirjoittanut toukokuussa? Mihin aika katoaa?
No, aloitin taas työt elokuussa ja siihen katoaa mun aika. Töihin, lapset päiväkodista, ruokaa, iltatoimet ja nukkuun. Paitsi, että sitten kun lapset saadaan nukkumaan, alkaa äidin oma aika ja nukkumaan mennään vasta liian myöhään. Nyt varsinkin kun olen aloittanut uuden harrastukseni eli lukemisen. Olen aina ollut intohimoinen kirjojen lukija, mutta viiteen vuoteen ei oikein ole ollut aikaa lukea mitään. Ja nyt olen lukenut vain yhtä sarjaa, johon olen jäänyt koukkuun ja jokainen kirja sesältää tuhannen sivua luettavaa.
Uusi lukemiseen innoittanut kirjasarja on
Diana Gabaldonin Outlander. Siitä tuli keväällä tv-sarja ykköseltä nimellä Outlander - Matkantekijä. Kuulin ohjelmasta kirjasarjaa lukeneilta, jotka hehkuttivat kirjoja, mutta miettivät miten se taipuu televisiosarjaksi. Ja hyvinhän se onnistui. Katsoin ensin tv-sarjan ja siitä innostuneena luin ensimmäisen kirjan. Ja siitä se sitten lähti. Sarjaa voisin luennehtia suureksi rakkaustarinaksi. Juuri aloitin viidennen kirjan ja muutama jää vielä luettavaksi. Ehdin lukea vasta iltaisin, kun lapset menevät nukkumaan ja joskus ollaan niin jännittävissä tunnelmissa, ettei nukkumaan malttaisi millään mennä. Keskimäärin 30 sivua pitäisi lukea päivässä, jotta tiiliskivet ehtii palauttamaan ajoissa kirjastoon. Mutta mikä tyhjyys siitä iskeekään kun kaikki kirjat on joskus luettu. Olen kuitenkin jo kuukausi tolkulla niitä lukenut. Eihän mulla ole ollut aikaa tehdä mitään ylimääräistä, kun kaiken ajan vaan luen =)
 |
| Lukuhetki. |
 |
| Vähän herkullisempi lukuhetki =) |
Joulu 2015 meni aivan liian nopeasti. Aikomukseni oli aloittaa joulufiilistelyt ja askartelut hyvissä ajoin jo marraskuussa. Ja mitä sitten tapahtuikaan. Sairastuttiin koko perhe. Ensin sairastui kaksoset, kova flunssa kummallakin ja 40 astetta kuumetta. Sitten sairastui mies ja hänellä todettiin kauhkokuume. Tästä johtuen lapset tarkastettiin lääkärissä ja toiselta löytyi märkäinen korvatulehdus ja toisella epäiltiin myös keuhkokuumetta. Kun kaikilla oli taudit päällä, sairastui pieninkin ja sai myös korvatulehduksen. Jouluksi tervehtyivät, mutta kaksi viikkoa oltiin pois päiväkodista. Sitten multa meni selkä, (varmaan rasituksesta kun kaikkia kolmea lasta piti kanniskella vuorotellen) ja ite olin yhden viikon lääkkeiden takia vähän toistaitoinen. Jouluna lapset olivat terveitä, mutta me aikuiset sitten jälleen flunssan kourissa. Lisäksi tämä pienin on saanut korviinsa nyt kolme lääkekuuria, kun ei meinaa tulehdus mennä millään ohitse. Mutta jos nyt pakkasten myötä pöpöjäkin jylläisi vähän vähemmän ja mekin oltaisiin hetki terveitä. Viime yö oli ensimmäinen sitten kuuden viikon sisään, kun pienin nukkui yönsä heräämättä. Harmi, että isommat siskot sitten saivatkin minut nousemaan vuoteesta viisi kertaa ( peitto huonosti, pissahätä, pelottaa, toisellakin pissahätä ja peitto edelleen huonosti ...). Ei tarvitse ihmetellä miksei töissä järki kulje ja unohduksia sattuu...
 |
| Tässä vain osa perheemme joulukuun lääkearsenaalista. |
 |
| Saatiin lahjaksi näin hieno piparipiha. |
 |
| Tonttu poikineen. |
-K-
